Erimielisyydet, riidat ja yhteenotot ovat väistämättömiä ihmisten välisessä toiminnassa. Välienselvittelyt eivät sinänsä ole paha asia: näissä tilanteissa opitaan mm. tunnistamaan ja hallitsemaan erilaisia tunteita, selvittelemään riitoja ja sopimaan niitä. Esimerkiksi yhteen koulupäivään mahtuu monia erimielisyyksiä, joista kaikkia ei kuitenkaan luokitella koulukiusaamiseksi. Leikkimielinen kiusoittelu ja härnääminen ovat eri asia kuin systemaattinen yhden lapsen tai nuoren kiusaaminen.

Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että yhteen ja samaan henkilöön kohdistuu toistuvasti ja jatkuvasti tahallisen vihamielistä käyttäytymistä.

Kiusaamisen muotoja ovat mm.:  Lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä   heittäminen, hiuksista vetäminen jne. Pilkkaaminen, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, rahan kiristäminen jne. Uhkaaminen, pelottelu, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, väärinneuvominen jne. Tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden särkeminen tai hukkaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen Netti- ja kännykkäkiusaaminen on usein joko alkua tai jatkoa koulukiusaamiselle ja kiusaaja on ennalta tuttu.

Netti- ja kännykkäkiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi:

• pilkkaavien, uhkailevien tai järkyttävien viestien lähettäminen (usein nimettömänä tai väärällä nimellä)
• nettipäiväkirjojen sisältöjen lainaaminen ja levittäminen
• netissä olevien valokuvien (esim. kuvagallerioiden profiileista) muokkaaminen ja levittäminen
• kiusattavasta varta vasten luodut kiusasivut tai siihen soveltuvat valmiit sivustot (”äänestä rumin kuva”) ja näiden sivujen osoitteiden levittäminen
• kiusattavan nimellä tai nimimerkillä sopimattomasti esiintyminen verkkoyhteisöissä

Jos sinusta tuntuu siltä, että sinua kiusataan:

1. Kerro kiusaajalle, että et pidä kyseisestä haukkumisesta, lyömisestä tai muusta vastaavasta sinua loukkaavasta tai satuttavasta toiminnasta: “Lopeta!” “Minusta tuntuu pahalta!”
2. Lähde pois paikalta heti tilanteen alkaessa. Väkivaltatilanteessa huuda apua!
3. Kerro kiusaamisesta aikuiselle:

Etsi läheltäsi yksi aikuinen, johon luotat; isä, äiti, opettaja, isovanhempi, kummi, terveydenhoitaja, ruokalan täti, valmentaja…
Kerro ihan rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu. Sano, että tarvitset apua. Jos puhuminen tuntuu hankalalta, kirjoita lappunen, sähköposti tai tekstiviesti.
Mannerheimin lastensuojeluliiton nuortennetti-sivuilta löydät lisää neuvoja kiusaamistilanteissa. Voit myös ottaa nimettömänä yhteyttä lasten ja nuorten puhelimeen ja kirjepalveluun.

Lähteet www.mll.fi, www.koulurauha.fi ja www.tietoturvakoulu.fi

Auta kiusattua
“Älä jätä kiusattua yksin, vaan juttele hänen kanssaan. Eikä vain kiusaamistilanteissa tai niiden jälkeen, vaan muutenkin.
Kiusatulla on usein sellainen olo, että kaikki pitävät häntä jotenkin huonona. Kiusatun kehuminen jostain pienestäkin asiasta on sinulle pikku juttu, mutta kiusatulle todella iso asia. Ja kaikissa meissä on kehumisen paikkoja!
Joskus jo se, että moikkaat, vaikka muiden huomaamatta, tuntuu kiusatusta hyvältä.
Osoita kiusatulle selvästi, että et hyväksy kiusaamista.
Kiusattu voi olla liian arka tutustuakseen kehenkään, koska hänen voi olla vaikea luottaa ihmisiin. Kiusattukin tarvitsee kuitenkin ystäviä. Sinut?
Jo se on iso juttu kiusatulle, että kerrot hänelle kiusaamisen olevan sinun mielestäsi väärin. Kerro vaikka nurkan takana, muilta salaa, jos pelkäät, että sinuakin aletaan muuten kiusata. Vaikka tosi asia on, että kiusaajien puolustajia arvostetaan todella paljon.
Joskus pystyt ehkä ennakoimaan kiusaamistilanteen olevan tulossa. Silloin voi auttaa, että viet kiusatun pois mahdollisesta tilanteesta, juttelet hänen kanssaan tai otat hänet mukaan johonkin omaan juttuusi.
Voit kysyä kiusatulta haluaako hän, että kerrot asiasta jollekin koulussa, esimerkiksi opettajalle tai koulukuraattorille. Tai voit olla mukana tukena, kun kiusattu kertoo asiasta.
Iso porukka on kovaa valuuttaa: porukalla voi mennä jo väliin kiusaamistilanteissa, ja porukalla voi olla helpompi puhua asiasta opettajille.
Koulun tukioppilaat ovat myös yksi mahdollisuus vielä asiaa eteenpäin.
Voit kysyä neuvoja myös Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä.“
Lähde www.mll.fi